Koti-ilta

Pökö-herralla oli tapana vallata lattialle unohtunut tietokonelaukku, joten tein herralle oman pesän vanhaan matkalaukkuun. Rapu ei ymmärrä laukkujen päälle, sohvalla on mukavampaa, joten herra saa uinua laukussaan rauhassa.

Pökön matkalaukun vieressä oma matka-arkkuni, joka on löytö kirpputorilta muutaman vuoden takaa.

Uusin löytöni on kierrätyspuiset laatikot, joita ostin pari kappaletta olohuoneen nurkkaan.

Silmutilanne

Yritettiin mennä kirpputorille tänään, mutta läheinen iso kirpputori, Kehä III kirppis, olikin lopettanut toimintansa. Ehkä se kaatui omaan mahdottomuuteensa. Pääkaupunkiseudun kirpputoreilla on usein se vika, että pöytävuokrat ovat kovin kalliita, joka aiheuttaa taas sen, että tyhjiä pöytiä on paljon eikä kirpputorilta ole mitään löydettävää, joka karkoittaa asiakkaat. Minun reseptini menestyvään kirpputoriin olisi tarpeeksi alhaiset pöytävuokrat, jotka houkuttelisivat sekä myyjiä että ostajia ja tavaran vaihtuvuuskin olisi näin ollen hyvä.

Olisikohan kellään kirpputorisuosituksia Vantaa/Tuusula -akselilla?



Lohdutukseksi pääsin kuitenkin taas japanilaiseen puutarhaan, jossa silmutilanne näytti jo oikein lupaavalle tänään. Jos vain aurinko jaksaisi paistaa ensi viikolla, voisi viikon päästä olla jo kukinta paremmin käynnissä.

Mustikka-banaani smoothie

Aamiaisjuomalla päivä käyntiin. Sitten tunniksi uimahalliin ja illalla sosialisoitumaan työkavereiden 3-kymppisille.

Aamiaisjuoma kahdelle:

Mustikka-banaani smoothie

puoli purkkia rahkaa (125 gr)

3 dl piimää

loraus kermaa

banaani

puoli pussia pakastemustikoita (100 gr)

makeutusainetta oman maun mukaan

Sekoitetaan blenderissä ja nautitaan.

Odotusta

Ensimmäiset kirsikkapuut kukkivat jo, mutta parhaimpaan kukoistukseen on vielä muutama viikko matkaa, aurinkoisista ilmoista riippuen.

Keittiön kevät

Keittiön uudistusta; purettiin keittiöstä saareke pois ja sen myötä sain hankittua uuden isomman pöydän ja tuolit. Innostuin hankkimaan myös verhon (en ole verhoihmisiä ja olen pärjännyt ilman sen yli kaksi vuotta mitä tässä ollaan asuttu) ja kauan himoitsemani taljan.

Verho on ommeltu Vallilan Sipoo -kankaasta. Printtiverho suomalaisen valokuvaajan suomalaisesta maisemasta kolahti kyllä tällaiseen eivärikäskukkaverho-ihmiseen. Haluaisin verhon jostain itse ottamastani kuvasta, mutta tuo saa palvella siihen asti, kun saan sellaisen toteutettua.

Seuraavaksi vuorossa keittiöfirmojen tutkiskelua, että saisi vaihdettua keittiön kaappien ovet ja tasot 2010 -luvulle.